BLOGI: Milloin kuorolainen saa joulurauhan?

Mikä saa laulamaan joululauluja jo syyslomalla, lähtemään itsenäisyyspäivänä kahdella bussilla toiselle puolelle kaupunkia ja leipomaan pellikaupalla joulutorttuja syömättä niitä itse? No, kuorolaulu tietenkin. Musiikinharrastajan joulunalus on tunnetusti työntäyteinen. Meidän uutterien koululaisten ja opiskelijoiden pitäisi vielä siinä sivussa lukea kokeisiin ja tehdä esitelmiä, vaikka keikkoja ja konsertteja on parhaimmillaan lukuisia viikossa. Oma elämäni on joulukuussa sitä, että olen lähes koko päivän poissa kotoa: käyn koulussa, laulan sekalaisilla keikkapaikoilla ja odotan linja-autoa pysäkillä pakkasessa, jotta pääsisin lopulta kotiin nukkumaan.

Jouluohjelmiston harjoittelu aloitetaan jo hyvissä ajoin, viimeistään lokakuussa. Ainakin minua kismittää se, että joululauluja lauletaan kuoroharjoituksissa koko syksy, jolloin joulun tullessa on niin täynnä tonttuja ja seimenlapsia, ettei jaksaisi enää itse kuunnella joulumusiikkia. Onko oikein, että kuorolaisilta viedään ilo joululaulujen nauttimisesta, jotta voisimme viihdyttää muita?

Me kuorolaiset olemme ahertaneet koko syksyn, joten toivon todella, että joku ymmärtää arvostaa kuoroja, kuorolaisia ja kuoronjohtajia sen suuren työmäärän takia, jonka he tekevät valmistellakseen jouluohjelmistoa ja joulukonsertteja. Tuntuu turhauttavalta, jos kuoron joulukonsertissa sali on puolityhjä ja yleisönä on pelkästään kuorolaisten vanhempia. Toivottavasti kaikkien Suomen satojen kuorojen joulukonsertteihin riittää innokkaita kuulijoita.